"Ei puutteita" Peipon koulussa

Kaupunginvaltuutettuna saan viikottain palautetta kaupungin asioiden hoidosta. Yhdessä sähköpostiviestissä väitettiin, että Peipon koulun surkea kunto on ollut tiedossa vuosikausia, mutta kukaan ei ole tehnyt mitään asiantilan korjaamiseksi.

Kummallista, miksi minä en ole lukenut papereistani mitään hälyttävää Peipon koulun kunnosta ennen syksyä 2003. Eräs koulutuslautakunnan jäsen väitti myös, että Peipon koulun ongelmat ovat olleet jo vuosia tiedossa ja raporteissa! Dementiako iskenyt?

Kotona kaivoin esille kolme vuotta sitten valmistuneen koulutilatyöryhmän raportin. Valtuusto varasi sen tekemiseen puoli miljoonaa markkaa. Raportti laadittiin, koska haluttiin ajankohtaista tietoa kaikkien koulutilojen kunnosta. Investointimäärärahat haluttiin jatkossa ohjata sinne, missä ongelmat ovat suurimmat.

Ja mitä raportissa sanotaan Peipon koulusta: Rakennusvuosi 1975, koulutilojen hyötypinta-ala 3 281 neliötä, teknisten puutteiden kohdalla todetaan "Ei puutteita".

Vertailun vuoksi otin esille Keskuskoulun tiedot. Rakennusvuodet 1950 ja 1960. Teknisten puutteiden luettelo alkaa koulun peruskorjaustarpeella, mikä on ollut tiedossani vuodesta 1990 alkaen. Keskuskoulun 6 miljoonan euron saneeraus aloitettaneen tänä vuonna.

Viime syksynä koulutuslautakunta esitti, että Peipon koulun saneeraus tulisi aloittaa vasta vuonna 2005. Valtuusto kuitenkin päätti, että 2004 tarkoitukseen käytetään miljoona euroa. Peipon koulun korjauksen kustannusarvio on matkan varrella kasvanut 588 000 eurosta lähes 2,5 miljoonaan euroon.

 


Noin sentin paksuisissa talousarviokirjoissa ei Porvoon investointeja perustella lainkaan, ei edes yhdellä rivillä. Talousarviossa on luettelo investointikohteista ja niiden kustannusarvioista. Kun valtuutetuilla ei ole oikeaa ja olennaista tietoa investointien tärkeysjärjestyksestä, väitän, että lopputulos on yhtä kuin Peipon koulu.

Tämän vuoksi monet vähemmän kiireelliset, jopa luksusinvestoinnit, on voitu kiilata pakollisten hankkeiden ohi investointijonossa. Esimerkkeinä eräät kyläkouluinvestoinnit, lukuisat Porvoon virastoinvestoinnit kuten kaupungintalo, uimahallin kylpyläosasto, Virvikin golfklubin tilojen saneeraukset, Epoon ylimitoitettu vanhainkoti-keskuskeittiö-päiväkoti -saneeraus...

Kun rivivaltuutetuille ei jaeta täsmätietoa jokaisen koulun, päiväkodin jne. teknisestä tilasta, investointien julmaa priorisointivaltaa käyttää vuosikymmenestä toiseen sama pieni poliittinen eliitti. Toistuvasti nämä muutamat Porvoon oikeat päätöksentekijät kätkeytyvät koko valtuuston selän taakse selitellessään priorisointejaan sanomalla, että ei voi mitään, valtuustohan näistä määrärahoista päätti!

Sovitaanko kulissien takana periaatteella: "Jos nyt järjestät meidän kyläkoulun kuntoon, virkaurasi ja seuraavakin palkankorotuksesi on turvattu."

Peipon koulun tekniset ongelmat ovat kasvaneet niin pahoiksi, että osa koulutiloista on jouduttu sulkemaan terveyshaittojen vuoksi. Onneksi työsuojelupiiri velvoitti Porvoo-työnantajan saneeraamaan vaaralliset työskentelytilat kuntoon.

Edelleen kuntalainen kysyy, kuka vastaa siitä, että valtiolta ei ole haettu korjausrahoja, vaikka niitä olisi ollut saatavilla. Hyvä kysymys, itse olen ollut siinä uskossa, että kaikki mahdolliset valtion avustukset haetaan, vai mitä Porvoon talousjohto, tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta?

Pirkko Ruohonen-Lerner