Rikoslain mukaan avunannossa on kysymys rikoksen tapahtumisen edistämisestä neuvoin ja toimin.
Lakitermi tuli tänään mieleeni seuraillessani Panama-vuodon uutisointia. Tarkempia tietoja veronkierrosta tihkuu sisään tunneittain, mutta jo nyt tiedetään, että Nordealla on ollut lusikkansa sopassa.
Ylen mukaan Pohjoismaiden suurin pankki on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Näiden yhtiöiden johdossa on ollut bulvaaneja, jotka ovat peittäneet oikeat rahamiehet.
Uutiset eivät tulleet yllätyksenä.
Viime vuonna Nordea sai Ruotsin viranomaisilta varoituksen ja 5,4 miljoonan euron sakon rahanpesua koskevien sääntöjen rikkomisesta. Tällöin viranomaiset arvioivat, että pankilla on merkittäviä puutteita rahanpesun estämisessä. Myös vuonna 2013 Nordeaa on sakotettu samantyyppisistä rikkomuksista.
Sain pari viikkoa sitten Euroopan parlamentin verovaliokunnassa mahdollisuuden kysyä Nordean edustajalta toimenpiteistä, joihin pankki on ryhtynyt näiden puutteiden paljastuttua.
Pankin edustaja puhui ympäripyöreitä, mutta lupasi tarkemman kirjallisen vastauksen. Odottelin päivän, pari. Viikko kului. Ei vastausta.
Yllättäen sitten tänään maanataina 4.4. tuli vastaus.
Paljon on kuulemma tehty, on nimitetty ihmisiä ja kiristetty valvontaa. Ei niin mitään ongelmaa.
Kertomatta vastauksessa jäi, että pankki itse tarjoaa asiakkailleen keinotekoisia yritysrakennelmia, jotka ovat tyypillisiä sekä rahanpesussa että veronkierrossa.
On syytä uskoa, että Nordea ei ole ainoa pankki, joka omalla toiminnallaan edesauttaa veronkiertoa.
Nyt kun Panama-vuoto on antanut kättä pitempää väitteiden tueksi, jätin tänään komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien pankkien avittamaa veronkiertoa.
Kysyin yhtä asiaa:
Miten komissio aikoo puuttua veronkiertoa edistävien pankkien toimintaan?