Politiikka: Kuntavaikuttaja

”Oikeudenmukaisuus, hyvinvointi, kansanvalta”

Eduskuntatyö
Kuntavaikuttaja
Kysymyksiä ja vastauksia

– Porvoon päätösten tulee olla laillisia ja moraalisesti hyväksyttäviä. Päätöksenteon salailukulttuurin tilalle avoin, monipuolinen ja suvaitsevainen keskustelukulttuuri.

– Kansalaisten tulee saada tietää, mihin yhteiset verovarat käytetään. On päästävä eroon vallan keskittämisestä pienelle sisäpiirille, joka jakaa kabinetissa verovaroja eliitin ulkomaanmatkailuun, yritystukiin, poliittisiin virkanimityksiin, sihteerisopimuksiin, konsulttisopimuksiin ja muihin vastaaviin.

– Kuntalaisten arjen toimivuus on tärkeintä, siksi peruspalvelujen pitää olla kunnossa. Verovaroja on kohdennettava ennen kaikkea niille, joilla tarve on suurin, esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevia lapsiperheitä ja muita erityisen haavoittuvaisia ryhmiä ei saa jättää heitteille. Yhteiskunnan yleinen turvallisuus ja järjestys on meidän kaikkien etu.

– Kyläkoulut on säilytettävä, koska ne tarjoavat turvallisen oppimisympäristön lapsille.

– Vanhusten kotona asumista on tuettava mahdollisimman pitkään.

Kunnallispoliittista kokemusta 30 vuotta:

– Porvoon kaupunginvaltuutettu 1996 –
– tarkastuslautakunnan jäsen 2005 – 2009
– Itä-Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen 2005 – 2010
– Porvoon kaupunginhallituksen varajäsen 1996 – 2002, 2013 – , jäsen 2011 – 2012
– henkilöstöjaoston jäsen 1996 – 2002
– sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen 1990 – 1992 ja 1997 – 2000
– useita hallituspaikkoja kunnallisissa osakeyhtiöissä: mm. Porvoon A-asunnot Oy,
Kiinteistö Oy Peiponaho ja Mustijoen Vesilaitos Oy.
– Myrskylän kunnanvaltuuston jäsen 1985 – 1988
– vero- ja tutkijalautakunnan jäsen 1985 -1988
– Porvoon kihlakunnanoikeuden lautamies 1985 – 1988
– holhouslautakunnan jäsen 1986 – 1988
– sosiaalivakuutustoimikunnan jäsen 1985 – 1988

Kuinka olen vaikuttanut Porvoon kunnallispolitiikassa:

– valtuustoaloitteita
– puheenvuoroja valtuustossa
– pöytäkirjamerkintöjä
– lehtikirjoituksia: Uusimaa, Borgåbladet, Vartti/Itäväylä (blogissa muutama esimerkki)
– nettikirjoituksia

Seuraavassa lyhyt kuvaus siitä, ketkä päättävät kunnissa:

”Kunnallispolitiikka on hyvin elitististä: tosiasiallisesti pieni virkamiesten ja muutaman johtavan poliitikon kaveriporukka tekee kaikki oleelliset päätökset. Politiikka on eliittivallan käyttöä. Monesti puoluetoveruudesta voi kaveruuden kannalta olla suoranaista haittaa. Olennaista on, että kaverit ovat tottuneet sopimaan keskenään, miten kunnan asiat päätetään. Ennustettavuus on luottamuksen perusta.”

”Tällaisessa kaverijärjestelyssä myönteistä on päätöksenteon tehokkuus: kun asia on pienellä porukalla sovittu, menetellään sovitun mukaan. Suurimmasta osasta asioita ei ole edes tarvetta keskustella sen jälkeen, kun kaverit ovat asiat sopineet. Vaihtoehdot on supistettu minimiinsä jo ennen kuin muodollista päätöstä asiassa on missään virallisessa elimessä edes alustavasti käsitelty. Kaverit ovat jo ennen esityslistan kirjoittamista sopineet niin menettelytavoista kuin päätösten sisällöstäkin.”

”Kaverimenettelyn haittapuoli on uusien virikkeiden tulon estäminen päätöksentekoon. Ongelmana voidaan aiheellisesti pitää myös sitä, että päätökset eivät oikeastaan lainkaan ankkuroidu poliittiseen prosessiin: ne tehdään virallisten rakenteiden ulkopuolella.”

”Liian monessa kunnassa virkamiesjohto käytännössä sanelee strategisen suunnittelun ja luottamushenkilöt ovat kumileimasimia. Julkisen sektorin työllistämien yliedustus kunnallisissa päätöselimissä on meillä erittäin suuri ongelma.”

Lähde: Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg: Valta kunnassa.

Lue lisää: http://www.kaks.fi/tiedotteet/professori-matti-wiberg.aspx