Kaupunki tukee urheilulahjakkuuksia, tavalliset nuoret jätetään huomiotta

Facebooktwittermail

Tein keväällä valtuustoaloitteen koululiikunnan tuntimäärän ja liikuntakerhotoiminnan lisäämiseksi Porvoon kaupungin kouluissa. Aloitteessani esitin myös valinnaisuuden lisäämistä oppiaineen sisällä ja vapaaehtoisten liikuntakerhojen perustamista koulujen yhteyteen. Sivistyslautakunnalta saamani vastauksen perusteella ei Porvoossa ainakaan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa toivomani kaltaisia muutoksia, mitä pidän erittäin valitettavana.

Sivistyslautakunnan vastauksessa kerrotaan, että Porvoon kaupungin koulutustoimessa tullaan aloittamaan kuluvan vuoden syksyllä Porvoon Akatemia -niminen yhteistyökokeilu urheiluseurojen kanssa. Kokeilun tavoitteena on lisätä kouluajan harjoittelumahdollisuuksia lahjakkaille liikunnanharrastajille.

Kyseinen kokeilu epäilemättä parantaa lahjakkaiden nuorten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia, mutta näiden nuorten kohdalla tilanne liikunnansaannin suhteen on jo ennestään ollut hyvä. Urheilulahjakkuuksien sijasta tukea tarvitsisivat kipeästi sellaiset nuoret, jotka syystä tai toisesta eivät ole tottuneet harrastamaan liikuntaa tai oppineet nauttimaan siitä. Heille tulisi tarjota mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, auttaa heitä löytämään juuri heille sopiva liikuntaharrastus ja sitä kautta liikunnan ilo.

Kasvavan lapsen ja nuoren kehitykselle olisi tärkeää liikkua vähintään tunti päivässä, ja harrastaa rasittavaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Tämä tavoite toteutunee aktiivisesti lajitoiminnassa olevien urheilijanalkujen kohdalla, mutta muiden tilanne on huonompi. Lasten liikunta on viime vuosien aikana muuttunut päivittäisestä leikkimisestä, pelaamisesta ja peuhaamisesta enemmän määräajoin tapahtuvaksi lajien harrastamiseksi. Koska luonnollinen arkiliikunta on vähentynyt, vaaditaan liikuntaharrastuksilta ja erityisesti koululiikunnalta huomattavasti entistä enemmän. Ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta maksaa kalliita jääkiekko- tai jalkapallotunteja, jäävät pelkästään koululiikunnan varaan.

On epäoikeudenmukaista ja hyvin lyhytnäköistä, että vain urheilulahjakkuuksia tuetaan ja tavalliset lapset ja nuoret jätetään oman onnensa nojaan. Suomalaisten koululaisten liikunnan puute ja epäterveelliset elämäntavat tulevat lähivuosina aiheuttamaan yhä kasvavia ongelmia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, kun ylipaino ja erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät yhä nuoremmilla. Tässä vaiheessa tilanteeseen vielä voisi vaikuttaa, mutta pian on jo liian myöhäistä.

Comments are closed