Julkisuusperiaate toteutuu heikosti valtionhallinnossa

Facebooktwittermail

Julkisuusperiaatteen mukaan jokaisella on oikeus saada julkisia tietoja viranomaisilta perustelematta ja esittäytymättä ja ilman aiheetonta viivytystä. Avoimuudesta on säädetty perustuslaissa, julkisuuslaissa, hallintolaissa, nimikirjalaissa ja henkilötietolaissa. Valtio-opin professorin Matti Wibergin tekemän avoimuuskokeen mukaan Suomen viranomaiset noudattavat kuitenkin avoimuussäädöksiä hyvin heikosti.

Wiberg tutkimusryhmineen lähetti vuoden 2010 loka–marraskuussa 230 valtion viranomaiselle tiedustelun yksikön korkeimman johtajan palkasta ja hänen työsuhde-eduistaan. Vain 15 virastoa vastasi esitettyihin kysymyksiin ensi yrittämällä. Näiden lisäksi kahdeksan virastoa vastasi, kun pyyntö uusittiin. Kolmekymmentä viranomaista ei reagoinut mitenkään yhteenkään lähetyistä viesteistä. Loput vastasivat puutteellisesti.

Wibergin kuvailun mukaan valtaosa viranomaisista suhtautui tietoja pyytävään välinpitämättömästi, epäluuloisesti tai vihamielisesti. Viranomaisia lähestyttiin kokeessa sähköpostitse, mutta tiedon pyytäjää kehotettiin täyttämään lomakkeita, soittamaan tai käymään virastossa. Tällaiset pyynnöt henkilökohtaisesta käynnistä tai puhelinsoitosta eivät perustu lakiin. Edellä olevan perusteella jätin asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen: Onko ministeri tietoinen siitä, että suuri osa valtion viranomaisista noudattaa lailla säädettyjä avoimuussäädöksiä heikosti ja miten hän aikoo puuttua asiaan? Saan vastauksen kysymyksiini ministeriltä kolmen viikon sisällä eli viimeistään 4.2.2011.

Comments are closed