Harmaa talous kitkettävä

Viime viikolla (17.11.10) pidin perussuomalaisten ryhmäpuheen, joka liittyi työllisyys-välikysymykseen. Puheessani otin esille useita ongelmia, joita harmaan talous on tuonut mukanaan. Yhteiskunta menettää miljardien eurojen verotulot vuodessa ja rehelliset yrittäjät ja yritykset menevät konkurssiin, sillä ne eivät voi pärjätä kilpailussa, jossa kilpakumppani rikkoo yhteisiä pelisääntöjä. Harmaa talous ja sen parissa puuhaavat rikolliset pitää ottaa kiinni ja heidän rangaistustensa pitää olla riittävän ankarat, jotta houkutusta lähteä rikolliselle tielle voitaisiin hillitä.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden kasvu on ollut räjähdysmäistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tuoreessa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden kokonaismääräksi on vuonna 2008 laskettu noin 10 miljardia euroa. Se tarkoittaa reilua 5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Harmaa talous aiheuttaa miljardien eurojen suuruiset veromenetykset ja satojen miljoonien eurojen vajauksen sosiaalivakuutusmaksujen kertymään joka vuosi. Lakisääteisten maksujen kiertämisellä sekä työntekijöiden alepalkoilla harmaan talouden yritykset voittavat urakkakilpailuja jopa kuntien ja muun julkishallinnon hankkeissa. Rehellisten yritysten ja yrittäjien kilpailukyky heikkenee, ja pahimmassa tapauksessa ne ajautuvat konkurssiin. Tämä on saatava loppumaan.

Suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta tarvitaan järeitä toimia ja nopeasti. Rakennusalan harmaan talouden kitkemisellä voitaisiin arvion mukaan työllistää lähes kaikki maamme rakennusalan nykyiset työttömät. Vastaavanlainen vaikutus voitaisiin saada aikaan muillakin aloilla, joille harmaa talous on rantautunut. Harmaan talouden torjunta edesauttaisi myös sopimusyhteiskunnan pystyssä pitämistä. Nyt harmaan talouden alepalkoilla luodaan kahdet työmarkkinat, minkä seurauksena yleissitovat työehtosopimukset murenevat.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät nykyisen tilaajavastuulain valvonnan tehostamista ja sen laiminlyönneistä seuraavien sanktioiden huomattavia korotuksia. Tilaajalla tulisi olla vastuu koko aliurakoitsijaketjusta ja sen toimimisesta lain mukaan. Sanktioiden korotukset ovat tarpeen, sillä tällä hetkellä laiminlyöntimaksut eivät lainkaan vastaa sitä hyötyä, jonka tilaaja saa veroja ja muita maksuvelvoitteitaan laiminlyövästä alihankkijasta.

Työsuojelupiirien tarkastusoikeuksia tulisi laajentaa ja niiden voimavaroja lisätä. Pääurakoitsijoiden, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tarkastusoikeudet on laajennettava koskemaan koko alihankintaketjun kaikkia yrityksiä. Toivottavasti tämä toteutuu sopimusteitse, muutoin on tehtävä lainsäädännöllisiä toimia. Verottajan, poliisin, rajaviranomaisten ja Tullin sekä työsuojelupiirien tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava välittömästi, olivat ne sitten teknisiä tai lainsäädännöllisiä.

Arvoisa puhemies! Suomen viranomaisilla ei tällä hetkellä ole riittävästi mahdollisuuksia valvoa, hoitavatko täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat ulkomaalaiset yritykset velvollisuuksiaan. Ulkomaisilta aliurakointia harjoittavilta yrityksiltä vaaditaan kiinteä toimipaikka vasta, jos yritys toimii Suomessa yli kuusi kuukautta. Säännöstä kierretään perustamalla uusi yritys jatkamaan toimintaa puolen vuoden välein. Kiinteän toimipaikan syntymiseen edellytettävää aikaa tulisi lyhentää huomattavasti.

Ulkomaisille yrityksille tulisi myös säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys silloin, kun ne maksavat Suomessa tehdystä työstä veronalaisia palkkoja riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei. Arvoisa puhemies! Verohallintoon ollaan perustamassa pysyvä harmaan talouden selvitysyksikkö, jonka tehtävänä olisi auttaa harmaan talouden torjunnassa tuottamalla ja jakamalla ongelmaan liittyvää tietoa. Yksikön perustaminen on askel oikeaan suuntaan, ja sen taloudelliset resurssit tulee turvata.

On myös hyvä, että käännetty arvonlisävero vihdoinkin otetaan käyttöön. Uskomme, että sen avulla saadaan tehokkaasti karsittua harmaata taloutta, parannettua työllisyyttä ja kohennettua valtion taloutta sekä lisäksi parannettua rehellisten suomalaisten yritysten asemaa ja toimintaedellytyksiä. Talousrikostutkintaan liittyvä rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisinsaaminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2008 on laskennallisen, haltuun saadun rikoshyödyn arvioitu tuottavan valtiolle ja asianomistajille lähes 130 000 euroa henkilötyövuotta kohden. Tämä, jos mikä, on tuottavaa toimintaa, ja siihen tulisi saada merkittävästi enemmän resursseja.

Poliisin ja veroviranomaisten yhteistyöllä voitaisiin puuttua nykyistä vieläkin tehokkaammin myös reaaliaikaisiin talousrikosasioihin. Arvoisa puhemies! Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen ja siirtyminen ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden käsiin on kiihtynyt 2000-luvulla. Tällä hetkellä harmaan talouden ammattilaisista valtaosa on ulkomaalaisia yrityksiä. Kaikista kiinni jääneistä yrityksistä, niiden omistajista ja työntekijöistä on tehtävä rekisteri. Sen perusteella annettaisiin rajavalvojille välitön käännytysoikeus. Näin suljettaisiin tehokkaasti muualta tulevien harmaan talouden harjoittajien rantautuminen maahamme.

Harkitsemisen arvoisena pidämme Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta. Tämä esitys tulisi pikaisesti selvittää ja antaa siitä asiaankuuluvat säädökset. Suomalaisen työn puolustamiseksi on löydettävä lisää keinoja jo tällä hallituskaudella. Harmaan talouden kitkemisen lisäksi suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida ja kehittää toimintaansa kotimaassa täytyy panostaa. Julkinen talous ja ennen kaikkea suuri työttömien joukko ovat ensimmäisenä hyötymässä silloin, kun työllistymistä voidaan tukea kannustamalla yrityksiä investointeihin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Arhinmäen päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa.

Viime keskiviikkona pidin perussuomalaisten ryhmäpuheen lisäksi oman puheenvuoroni harmaasta taloudesta. Lisäksi sain yhden vastauspuheenvuoron.

Arvoisa rouva puhemies! Jo vuosia harmaa talous on levittäytynyt rakennusalalle Suomessa. Alkuvuosina harmaan talouden rakennuskohteet tunnisti maallikkokin yleensä siitä, että rakennustyömaan pihalla seisoi pääasiallisesti venäläisiä ja virolaisia Ladan romuja, ja siitä, että töitä tehtiin rakennustyömaalla iltamyöhään ja viikonloppuisin. Taustalla puuhasteli toisinaan suomalaisia rakentajia, jotka olivat menneet konkurssiin ja tuomittu Suomessa liiketoimintakieltoon. Kynnys oli matala, kun he siirtyivät Viroon jatkamaan bisneksiään sikäläisten yritysten nimissä.

Heillähän ei ollut konkurssin jälkeen mitään menetettävää, joten ei ihme, että harmaan talouden yrittäjyyden houkutus oli ylivoimainen. Suomen järjestelmän heikkouksia hyväksi käyttäen ammattimiesten oli helppo tuoda tänne halpaa rakennustyövoimaa ja halpoja rakennustarvikkeita, ja tämä yritysidea tuotti maksimaaliset voitot ja minimaaliset kiinnijäämisen riskit. Ladat muuttuivat vähitellen työmaiden pihoilla Mersuiksi, mikä kuvasti hyvin myös alalla liikkuvia rahamääriä.

Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden alkuvuosina vaikutti siltä, että vain SAK:n aktiiviset toimitsijat puhuivat julkisuudessa tästä ongelmasta. He myös pyrkivät puuttumaan tähän rikolliseen toimintaan omilla hyvin rajallisilla keinoillaan. Valitettavasti virallinen Suomi halusi sulkea harmaan talouden ongelmilta silmänsä liian pitkän aikaa, ja vasta nyt kun ongelmat ovat levinneet koko Suomeen ja myös lukuisiin suuriin julkisiin rakennushankkeisiin, on virallinen Suomi pakotettu ryhtymään edes jonkinlaisiin toimenpiteisiin, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua.

On vaikea ymmärtää, miksi nykyinen hallitus jarrutti aktiivisesti useita vuosia esimerkiksi käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa, vaikka aiheesta oli valmistunut hyviä selvityksiä ja esityksiä jo vuosia aiemmin. Käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa vastustivat myös rakennusteollisuuden edustajat, jotka kertoivat julkisuudessa kantavansa huolta siitä, kuinka paljon heidän uudet taloushallinnon järjestelmänsä tulisivat maksamaan. Vaikuttaa siltä, että virallinen Suomi kuunteli herkemmällä korvalla rakennusteollisuuden edustajia kuin SAK:n toimitsijoiden ja verohallinnon hätähuutoja.

Arvoisa rouva puhemies! En voi olla pohtimatta, josko tämän passiivisuuden syynä olisi voinut olla vaaliraha, jota rakennusalan toimijat ovat perinteisesti jo vuosikymmenten ajan syytäneet valtaa pitäville puolueille ja niiden joukosta vielä tarkasti poimituille ehdokkaille, rakennusalalla kun on ollut tapana edellyttää hyvää tuottoa kaikelle sijoitetulle pääomalle.

Vastauspuheenvuoro: Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriöltä eilen saamamme muistion mukaan valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö selvittävät kuluvan vuoden aikana mahdollisuudet tilaajavastuulain edellyttämien tietojen saamiseksi julkiseen, avoimeen rekisteriin. Julkinen rekisteri tiedoista on mielestäni erittäin kannatettava ajatus, ja toteutettuna Internetissä se olisi nopea ja helppo väline tarkistaa tietoja. Mielestäni yhtä lailla voitaisiin myös harkita julkista, kuvallista ja nimellistä mustaa listaa Yhdysvaltojen tapaan niistä yrityksistä ja yrittäjistä, jotka ovat toistuvasti jääneet kiinni harmaan talouden harjoittamisesta.

Skip to content