Hallituksen kriminaalipolitiikkaa: Rikos ja vapaus

Facebooktwittermail

Eduskunta päätti juhannusviikolla (18.6.) muuttaa rikos- ja uhkasakkolakia siten, että poliisin määräämiä mutta maksamatta jätettyjä päiväsakkoja ei voida enää muuntaa vankeudeksi. Hyväksyttyyn muutokseen liittyy useita ongelmia, joita käsiteltiin yksityiskohtaisesti lakivaliokunnassa, jossa kuultiin noin 30 asiantuntijaa. Valtaosa kansanedustajista taipui ryhmäpaineiden alla, ja äänesti päinvastoin kuin antoi ymmärtää lukuisissa puheenvuoroissaan.

Niinpä lakiesitys hyväksyttiin äänin 123-55. Koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti esitystä vastaan. Kaikki edustajien puheenvuorot ja äänestyskäyttäytyminen löytyvät eduskunnan internet-sivuilta helposti, www. eduskunta.fi.

Muutoksen tarkoituksena oli alunperin vähentää sakkovankien lukumäärää ja saada siten aikaiseksi valtion tuottavuusohjelman mukaisia säästöjä, perusteli oikeusministeri Brax (vihr.) muutosta. Epäilemättä valtaosa sakkovangeista on päihdeongelmaisia, syrjäytyneitä ja maksukyvyttömiä henkilöitä, jotka kuuluisivat päihdehuollon piiriin. Kuitenkin joukossa on paljon myös ammatti- ja taparikollisia, jotka ovat syyllistyneet toistuvasti vakaviinkin rikoksiin. Jatkossa nämäkin henkilöt jäävät käytännössä ilman rangaistusta, sillä kun vankeusuhka poistetaan, he eivät maksa sakkoja edes vankilan portilla, kuten aikaisemmin on tapahtunut.

Ulosottomiehet eivät myöskään voi periä sakkoja henkilöiltä, joilla ei ole omaisuutta tai tuloja. Tuomioistuimien määräämät sakkorangaistukset täytyy edelleen sovittaa vankilassa. Todennäköistä on, että varattomien henkilöiden toistuvia myymälävarkauksia aletaan jatkossa käsitellä yhä enemmän rangaistusmääräysmenettelyn sijasta täysimittaisissa oikeudenkäynneissä.

Tästä seuraa, että tuomioistuimilla, syyttäjillä ja poliiseilla tulee olemaan entistäkin enemmän työtä. Lakien muutoksilla tavoiteltiin säästöjä. Vankeinhoitolaitokselle niitä kertyneekin, mutta samanaikaisesti valtion sakkotulot tulevat mitä ilmeisimmin laskemaan merkittävästi ja valtiohallinnon menot kasvavat niin poliisi-, syyttäjä- kuin tuomioistuinlaitoksissa. Lisäksi muutos tulee siirtämään vankeinhoidon kustannuksia valtiolta kuntien sosiaali- ja terveystoimen palvelujen puolelle, mikä on valitettavaa, kun ajatellaan kuntatalouden kasvavia ongelmia.

Comments are closed